Kaupunkiloma Hampurissa tarjosi kaikkea mitä pitääkin, mutta saksalainen palvelukulttuuri tuntui tylyltä

Viime viikko oli meidän ainoa kesälomaviikko tänä vuonna, ja se kului suurimmaksi osaksi reissussa Saksassa. Raskaan alkuvuoden jälkeen oli itsestäänselvää, että johonkin lomailemaan olisi päästävä. Kohteen valitseminen olikin sitten pientä aivojumppaa. Kyseessä oli vajaan viikon matka, joten haluttiin nopeat suorat lennot. Ei kuitenkaan mihinkään superkalliiseen paikkaan, muttei myöskään Etelä-Euroopan kuumuuteen. Mieluiten tietysti johonkin, missä ei olla vielä oltu. Lopulta kohteeksi valikoitui Hampuri, Saksan toiseksi suurin kaupunki. Kerron ensin vähän yleisiä fiiliksiä koko reissusta, ja listaan loppuun omat vinkkini, joita ehdottomasti suosittelen muille Hampuriin matkustaville.

Saksankielinen Eurooppa on jokseenkin tuttua, sillä olen käynyt aiemmin Sveitsissä, Liechtensteinissä ja Itävallassa. Itse Saksalta olen kummallista kyllä välttynyt, mutta olen esimerkiksi harkinnut jo pitkään aloittavani saksan kielen opiskelun. Osaan jo ruotsia ja englantia, joten saksa olisi luonnollinen jatkumo, ja sitä tarvitaan jos meinaan joskus toteuttaa haaveeni kesämökistä Alpeilla. Keski-Euroopassa saksa on lähes välttämätön kieli, ja reissussa tuli taas todistettua, että saksankielisillä alueilla on aika nihkeä suhtautuminen englantia puhuviin turisteihin.

Matka oli kokonaisuudessaan oikein onnistunut, suorastaan malliesimerkki kaupunkilomasta. Meillä oli hauskaa, ei tullut suuria ongelmia ja päivät saatiin kulumaan hyvin, mutta Saksa ei vain oikein säväyttänyt. Ei ollenkaan samalla lailla kuin ah niin kauniit Alpit, tai kuin monet muut Euroopan upeat suurkaupungit. Hampurissa ei varsinaisesti ollut mitään vikaa, ja kaupunki oli ihan mukava, mutta ei tullut sellaista tunnetta, että tänne haluaisin uudestaankin. Onhan näitä keskieurooppalaisia ikivanhoja kaupunkeja tullut nähtyä jo aika monta, minkä lisäksi varsinkin matkan ensimmäisinä päivinä saadut tympeät kokemukset asiakaspalvelutilanteissa vaikuttivat selvästi ainakin mun fiilikseen.

Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran, ja meidän reissu kyllä alkoi huonosti. 😀 Me saatiin heti lentokenttäjunassa sakot matkalla keskustaan, koska oltiin ostettu vääränlaiset kertaliput. Oma moka tietysti, onneksi sakko oli vain 20 €/nuppi. Ärsytti silti. Sakkojen perään sitten jos ei nyt tylyä, niin ainakin nihkeää asiakaspalvelua lähes kaikissa aspatilanteissa ensimmäisten kahden päivän ajan. Eikä mun odotukset ole edes mitenkään älyttömän korkealla. Inhoan itsekin jenkkityylistä ylipirteää mielistelyä, mutta ihan yksinkertaiset tervehdykset ja pieni hymy tai edes yritys olla avuksi olivat aivan tuntemattomia asioita. Vaikea selittää, mutta yleinen asennoituminen matkailijoihin ja englannin kieleen vaikutti todella tympeältä.

Yksi ystäväni, joka on asunut nuorempana Saksassa ja reissannut siellä paljon aikuisenakin, ei tunnistanut tätä ilmiötä yhtään, mutta toisaalta hän puhuukin sujuvasti saksaa. Mulla taas on vastaavia kokemuksia myös Itävallasta ja Sveitsistä. Kaikki eivät tietenkään puhu hyvää englantia, mutta esimerkiksi Espanjassa ihmiset edes yrittävät kommunikoida ja auttaa kielimuurista huolimatta. Matkailualalla työskentelevänä tiedän, että varsinkin isommissa kaupungeissa turisteista on myös paljon harmia, mutta matkailu tuo myös paljon tuloja, ja ihan samalla tavalla saksalaiset käyvät itsekin ulkomailla turisteilemassa. Me kuitenkin tervehdittiin ja kiitettiin aina saksaksi ja tapailtiin esimerkiksi ruokalajien paikallisia nimiä. Saksalainen kulttuuri on ilmeisesti paljon suorapuheisempi kuin esim. englantilainen, mutta ei silti tarvitse olla tyly, jos saa kuitenkin palkkansa asiakaspalvelusta. 😀

Mutta sitten itse Hampuriin! Noin 1,8 miljoonan asukkaan kaupungin virallinen nimi the Free and Hanseatic City of Hamburg kuvaa sekä historiaa keskiajan Hansaliiton kauppakaupunkina että nykyistä asemaa yhtenä Saksan kaupunkiosavaltioista. Hampuri sijaitsee Elbe-joen varrella noin 100 km päässä Pohjanmerestä, ja kaupunki tunnetaan satamastaan, joka kuuluu Euroopan vilkkaimpiin. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään tylsä teollisuuskaupunki, vaan Hampurista löytyy monipuolisesti kaikenlaista, ja kaupunki on sijoittunut parhaiden asuinkaupunkien kansainvälisessä vertailussa top 20 -listalle.

Majoitusvaihtoehtoja löytyy joka lompakolle. Me halusimme tällä kertaa jotain helppoa ja hiukan ylellisen tuntuista, joten varasin majoituksen aivan päärautatieaseman vierestä Hotel Europäischer Hofista. Neljän tähden hotelliin houkuttelivat spa-osasto ja erinomainen sijainti. Maksoimme neljästä yöstä kahden hengen huoneessa 530 €, ja hintaan sisältyi aamupala, wifi, spa-osaston käyttö sekä lippu kaupungin julkiseen liikenteeseen koko vierailun ajaksi. Hotelli oli siisti ja miellyttävä, aamiaisella oli kattava tarjonta ja pääsimme pitkästä aikaa saunaan! Ainoat miinuksen annan asiakaspalvelusta – yritimme esimerkiksi jutustella concierge-henkilön kanssa kysyessämme bussilipusta, ja kerroin, että ehdimme saada jo sakot. Työntekijä kääntyi aivan kesken lauseeni takaisin tietokoneensa pariin, eikä edes vilkaissut meitä enää, ei edes hymähtänyt tai muuten reagoinut mitenkään. 😀 Ja tämä oli vain yksi esimerkki. Jotain voi laittaa erilaisen kulttuurin piikkiin, mutta odotin kyllä neljän tähden hotellin henkilökunnalta vähän parempaa. Mun mielestä töissä on nimenomaan parasta jutustella varsinkin ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa!

Hotel Europäischer Hofin allasosastoa

Hotellin spa oli kuitenkin ihana ja koostui useasta eri kerroksesta, jotka sisälsivät tavallisen uima-altaan, porealtaan, aivan mahtavan 150 m pitkän vesiliukumäen, kolme suomalaista saunaa, höyrysaunan, oleskelualueen, kuntosalin ja pukuhuonetilat. Lisämaksusta oli saatavilla myös erilaisia kauneushoitoja, ja olin varannut meille ennakkoon hieronnat. Spa oli siisti eikä edes yhtään ruuhkainen. Käytiin sekä aamusta että illemmalla, ja molempina ajankohtina oli hyvin tilaa.

Meidän prioriteettina oli rento loma ilman minuuttiaikataulua, joten stressiä ei otettu. Kierreltiin nähtävyyksiä sen mitä ehdittiin ja jaksettiin, käytiin pari kertaa spassa, tehtiin vuokra-autolla päiväretki Lyypekkiin, shoppailtiin ja ihan vaan käveltiin ympäriinsä. Joka päivälle oli muutama ohjelmanumero ikään kuin runkona, mutta jätettiin tilaa suunnitelmamuutoksille, päiväunille ja lukuisille olut- ja kahvitteluhetkille. Käveltiin paljon, koska ydinkeskusta ei ole mitenkään suuren suuri, mutta käytettiin myös bussia, paikallisjunaa ja metroa. Hampurissa oli helppo liikkua, ja keskustassa oppi nopeasti suunnistamaan joen ja kirkontornien avulla.

Keskiviikkona tosiaan vuokrattiin auto päiväksi ja lähdettiin käymään noin tunnin matkan päässä Lyypekissä. Lyypekki on samanlainen kauniin kuvauksellinen hansakaupunki, ja meitä kiinnostikin nimenomaan se vanha keskusta. Tunnelma oli perinteisen keskieurooppalainen – juotiin iltapäväkahvit toriaukiolla kirkon katveessa ja kierreltiin vanhoja mukulakivikatuja. Vanhakaupunki oli muutamassa tunnissa nähty. Mua kiinnosti lähialueen linnat, ja valitsin ennakkoon Ludwigslustin linnan päivän toiseksi kohteeksi. Linna oli uskomattoman kaunis ja se tunnetaan myös “Saksan Versaillesina”. Alakerrassa toimi fiiniltä näyttänyt kahvila-ravintola, mutta harmiksemme saavuimme niin myöhään, ettei keritty syödä siellä. Linnaa ympäröi tietysti suuret pihamaat lampineen, ja melkein pystyin nähdä 1800-luvun aatelisnaiset kävelyllä lammen rannassa bonetit päässä.

Ludwigslustin linna

Sepustukset sikseen ja siirrytään asiaan. Tässä tulee mun tärpit Hampuriin! Täytyy ehkä mainita, että kaupungissa on ilmeisesti vahvat taide- ja kulttuuripiirit, esimerkiksi useita taidemuseoita ja hyvää musikaalitarjontaa. Me ei kuitenkaan Matiaksen kanssa olla niin kiinnostuneita taiteesta, joten mun lista sisältää hieman maallisempia vinkkejä. 😀

Miniatur Wunderland: aivan huikea paikka! Maailman suurin pienoisrautatie on yksi Hampurin suosituimpia nähtävyyksiä, ja täysin ansaitusti. Itse en ole muuten ollenkaan kiinnostunut pienoismalleista, mutta täällä vierähti helposti useampi tunti. Tajuttoman yksityiskohtaiset pienoismallit esittivät mm. Hampuria, Alppeja, Las Vegasia, Roomaa ja muita maailmankuuluja kohteita. Jokainen kohde on oma elävä maailmansa, jossa junat, autot, laivat ja jopa lentokoneet kulkevat. Salin valot sammuvat vartin välein muutamaksi minuutiksi, jotta pienoismalleja voi ihailla yöllisessä loistossaan.

Vinkki: Vältä pitkät jonot varaamalla liput ennakkoon netistä. Wunderland on supersuosittu kellon ympäri varsinkin sesonkiaikaan, mutta liput voi saada jopa puoleen hintaan varaamalla ennakkoon aikaisimpiin tai myöhäisimpiin ajankohtiin. Meidän sisäänpääsy oli klo 20:30 ja saatiin liput 25 % alennuksella. Porukkaa oli illemmallakin vielä paljon, ja tilat olivat hiukan ahtaat, joten varaudu ryysikseen. Alla kuvassa pala Roomaa.

Brauhaus Joh. Albrecht: Ei olla Matiaksen kanssa kumpikaan kummoisia kulinaristeja, mutta oluen ystäville voin suositella tätä paikallistenkin suosiossa olevaa panimoravintolaa. Mukavan tunnelmallinen ja hyvä sijainti keskustassa aivan kaupungintalon kulmalla.

Hamburger Dom: Me bongattiin kaupungilta sattumalta maailmanpyörä yhtenä iltana, ja sitä kohti suunnistaessa löytyikin kokonainen tivoli! Hamburger Dom on noin kuukauden ajan auki kolme kertaa vuodessa. Dom tuntui isolta ja monipuoliselta suomalaisiin tivoleihin verrattuna – laitteita löytyi runsaasti niin lapsille kuin aikuisillekin, ja lukuisista ravintoloista ja kojuista löytyi ruokaa ja viihdykettä. Sisäänpääsy oli ilmainen, mutta jokaisesta ajelusta maksetaan kertahinta, noin 3-5 €/hlö laitteesta riippuen.

Arkkitehtuuri: mä tykkään kävellä ulkomailla ympäriinsä ihan vain katselemassa rakennuksia, ja siihen Hampuri on loistopaikka. Valokuvauksellisia mestoja etsivä suuntaa tietysti Speicherstadtiin punatiilisten vanhojen varastorakennusten pariin. Viereinen HafenCity puolestaan on täynnä modernin futuristisia rakennuksia, kuuluisimpana aaltokattoinen konserttitalo Elbphilharmonie. Rotherbaumissa Außenalsterin läntisellä rannalla on selvästi fiinimpi asuinalue täynnä upeita villoja, niin moderneja kuin klassisia. Kävele esimerkiksi Harvestehuder wegiä ja Mittelwegiä pitkin ja pysähdy vaikka piknikille rantapuistoon.

Speicherstadt kuuluu Unescon maailmanperintölistalle.

Hagenbeck Tierpark: eläintarhasta löytyy norsuja, tiikereitä, apinoita ja jopa jääkarhu, sekä tietysti lukuisia kotoisimpia ja kesympiä eläimiä. Puistossa on myös akvaario, mutta me tyydyimme pelkkään ulkopuistoon, jossa meni helposti koko iltapäivä. Puistosta puuttui sellainen häkkimäisyys. Monet eläimet käyskentelivät hyvin vapaasti, ja esimerkiksi tiikereiden ja yleisön välissä oli kaltereiden sijaan leveäksi tehty vallihauta. Osalla eläimistä oli tietysti pakko olla aitaus tai häkki, mutta tämä oli kyllä heittämällä paras eläintarha, jossa olen käynyt. Ruokapisteitä oli tasaisesti ympäri puistoa, ja monia kesympiä eläimiä pääsi koskemaan. Täällä on kuulemma myös Euroopan suurin norsulauma!

Jäänalle <3

Elben kauppakeskus: Ostoksiin suosittelen Osdorfin kaupunginosassa sijaitsevaa Elben kauppakeskusta. Se on aika kaukana keskustasta, mutta sieltä löytyy saman katon alta kaikki mahdollinen kaikissa hintaluokissa, ja ravintoloissa ja kahviloissakin on valinnanvaraa. Kauppakeskukseen pääsee julkisilla. Myös Hampurin keskustassa on hyvät shoppailumahdollisuudet, ainakin kauppakeskus Europa Passage (alla oleva kuva) ja ostoskatu Mönckebergstraße.

Europa Passage Hampurin keskustassa

Lopuksi tietysti Reeperbahnin alue St. Paulin kaupunginosassa: Punaisten lyhtyjen alue neonvaloineen ja seksikauppoineen on mitä on, mutta samalla se kiinnosti, kun ei Suomessa tai täällä Ruotsissa ole mitään vastaavaa! Alue on myös Hampurin yöelämän keskus, josta löytyy paljon yökerhoja ja kulttuuritarjontaa, kuten teatteria. Elokuiseen aikaan katu oli täynnä tavallisia hampurilaisia (hahhah) viettämässä iltaa katukuppiloissa. Reeperbahnilta bongattiin myös yllättäen Hesburger, taitaa olla Saksan ainut.

Tässä oli mun katsaus Hampuriin. Onko muilla vastaavia kokemuksia tylystä asiakaspalvelusta, Saksassa tai muualla? Jäikö mun vinkkilistalta puuttumaan jotain oleellista?

Ei Reeperbahn vaan Wunderlandin pienoismalli Las Vegasista!

2 thoughts on “Kaupunkiloma Hampurissa tarjosi kaikkea mitä pitääkin, mutta saksalainen palvelukulttuuri tuntui tylyltä

  1. Susanna Makkonen Vastaa

    Käymme usein Saksassa kyläilemässä ystävien luona ja parin viimeisen reissun aikana olen hämmästellyt tylyä palvelua ja ylimielistä kohtelua varsinkin Berliinissä. Puhun itse sujuvaa saksaa eli kielestä se ei ole johtunut. Mutta sen verran on tilanteet harmittaneet, etten Berliiniin mielelläni kyllä enää matkusta edes välietappina… Kivoja vinkkejä kuitenkin Hampuriin. Pitää lentää joskus sitä kautta, kun viime vierailusta siellä onkin jo yli 10 vuotta…

    1. mikaelajuliaemilia Vastaa

      Joo, ei niitä tilanteita tietenkään henkilökohtaisesti pidä ottaa, mutta kyllä ne on silti iso osa sitä kokonaiskokemusta. Olin jo vähän varautunut siihen, kun vastaavia kokemuksia oli muualtakin, mutta silti se yleinen palveluasenne tuntui niin käsittämättömän välinpitämättömältä. Alpeille haluan vielä monta kertaa uudestaan, mutta Saksaan ei todellakaan jäänyt mitään hinkua. Ehkä ajan myötä saksankieliseen palvelukulttuuriin tottuu 😀

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *