Talviretki Kurjenrahkan kansallispuistoon

Turun lähiseuduilta on jäänyt varmasti lukuisia upeita paikkoja tutkimatta, mutta päätin jokin aika sitten, että ennen muuttoa haluan käydä Kurjenrahkan kansallispuistossa. Myöhään lauantai-iltana heitin Matiakselle idean, että lähdetäänkö aamulla retkeilemään (huom. meidän aamu tarkoittaa, että oltiin ulkona ovesta klo 12). Tässä alkaa viikonloput käydä jo vähiin, että ei parane aikailla jos jotain erityistä meinaa Turussa vielä ehtiä tekemään.

kurjenrahka1

Kurjenrahka sijaitsee reilun puolen tunnin ajomatkan päässä, noin 35 kilometriä Turusta pohjoiseen. Viime kesänä Föli eli Turun paikallisliikenne avasi koulujen loma-ajaksi suoran bussireitin keskustasta Kuhankuonolle, ja tänä vuonna onnistunutta kokeilua laajennetaan niin, että liikennöinti kestää bussien koko kesäaikataulun, eli huhtikuun loppupuolelta syyskuun lopulle. Päätepysäkki on isomman parkkipaikan yhteydessä lähellä Kurjenpesän luontotupaa, joka on samalla Kurjenrahkan pääopastuspaikka. Talviaikaan oma auto on välttämätön, mutta kesäliikennöinti oli kyllä hyvä idea Föliltä! 🙂 Kansallispuistossa on myös muita “lähtöpisteitä” ja parkkipaikkoja, kaikki info löytyy luontoon.fi-sivustolta.

Mulla on erityinen taito valita spontaanisti aina mahdollisimman huono retkipäivä. Tarkistin eilen illalla sääennusteen, joka näytti ihan lupaavalta: lumisadetta joo, mutta lämpötila lähellä nollaa. Pieni lumisadehan ei suomalaista lannista, joten vaatetus kuntoon ja menoksi! Mutta. En tietenkään odottanut mitään mukavaa tasaista asfalttitietä kansallispuistossa, mutta hyvin luminen talvi ja yön aikana satanut lumi teki valitsemastamme parin kilometrin Karpalopolusta hieman haasteellisen. Kurjenrahka on suo-aluetta, joten pitkospuita oli paljon – niitä ei vain nähnyt ollenkaan sieltä lumen alta, joten muutaman metrin välein jalka vain luiskahti ohi ja upposi polveen asti hankeen. Käveltiin osittain varmaan niiden vieressä, koska lumen läpi ei nähnyt yhtään missä ne puut menevät, ja seurattiin vaan edellisten jalanjälkiä. Lisäksi kapeahkot pitkospuut olivat kovaksi kerrostuneen lumen ja sitä peittävän pehmolumen myötä muuttuneet niin kapeiksi, että yhtä sulaa ojaa ylittäessäni tunsin itseni nuorallakävelijäksi ja päätin edetä sivuttain. Joskus polun puolivälin jälkeen edeltäjien askeleet loppuivat, ja edessä oli aukea pelto/suo täysin koskematonta hankea. Näkymättömillä ja kapeilla pitkoksilla taiteilu oli täysin mahdotonta, joten oli pakko kääntyä takaisin. Matkasta tuli suunnilleen yhtä pitkä kuin jos olisimme kävelleet koko polun ympäri, mutta tylsäähän se oli hipsiä omia jälkiään takaisin. Seitsemän kunnan rajaa merkitsevää Kuhankuonon rajakiveä ei edes nähty, tai jos nähtiin, niin se on ollut lumenpeitossa ja mennyt ohi huomaamatta.

Kurjenrahka3

Talvinen metsämaisema on kuitenkin aina kaunis, ja silloin tällöin on ihanaa päästä hiljaisuuteen kauas muista ihmisistä. Oman jännityksensä toivat puista ilman ennakkovaroitusta putoilevat lumi- ja jääpilvet, joita sai pitää silmällä. Matias meinasi jäädä alle loppumatkasta, ehti onneksi juuri loikata pois alta. Kurjenrahkaan olisi mukava tulla bongailemaan niitä kurkia kesällä, nyt harmittaa etten ole saanut aikaiseksi vierailla yhtään aiemmin. 😀 Ylipäätänsä kunnon talvea tulen varmasti ikävöimään Ruotsissa. Turussakin välillä ärsyttää, kun lumen sijaan tulee vettä ja aina tuulee, ja Göteborgissa tilanne on varmasti pahempi, kun se on monta sataa kilometriä Turkua etelämpänä, mutta myös rannikolla.

Kurjenrahka4

Kurjenrahkassa on siis useita eri aloituspisteitä ja reittejä kaikentasoisille kuntoilijoille, ja alueella voi patikoinnin lisäksi hiihtää, pyöräillä tai vaikkapa meloa. Kurjenrahka yhdistyy ympäröiviin alueisiin niin, että retkeilyreitistö on yhteensä 150 km pituinen. Kurjenpesän luontotuvan vieressä on telttailualue, keittokatos, kuivakäymälä ja vesipiste, lisäksi kansallispuiston alueella on laavuja ja yksi vuokratupa. Kannattaa huomioida, että joissain puiston osissa on liikkumiskielto huhtikuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin lintujen pesimäaikojen vuoksi. Ulkoilemaan voi tulla myös koiran kanssa, mutta eläimet tulee pitää aina kytkettyinä. Reitit on merkitty puihin selvästi värikkäillä ruuduilla, ja opaskylttejä näytti olevan säännöllisesti. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan Kurjenrahkaa, mutta ehkä vähän vähemmän lumiseen ajankohtaan. Toivottavasti pääsen itsekin joskus vielä uudestaan!

kurjenrahka2


One thought on “Talviretki Kurjenrahkan kansallispuistoon

  1. Maiju Vastaa

    Mitä tästä opimme? Kun muutatte Ruotsiin, niin alkalaa heti tekemään niitä asioita, mitä ootte aina halunneetkin tehdä.

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *